Sanna Karlström: Multaa sataa, Margareta

Tuskin pariakymmentä sivua olin lukenut, kun olin varma, että jälleen on kyseessä runoilijan proosakirja. Niin tiivistä ja ilmaisuvoimaista kieli on. Liepeestä löysin vahvistuksen: Sanna Karlström on julkaissut neljä runokokoelmaa. Taas salakuljetetaan runoa proosaan! Eikä minulla oikeastaan ole mitään sitä vastaan.

Kirjan päätin lukea jo kuullessani sen nimen, jostain kirjablogista ehkä. Ihan sama mikä tyylilaji, mutta jos nimi on näin mielikuvitusta kiihdyttävä, se on luettava! Teoksen nimellä siis on väliä, kun tekijä on tuntematon.

Köykäiset vajaat 160 sivua eivät ole vikkelästi läpilukaistavissa, vaan jokaiseen lauseeseen on tartuttava ja ajateltava se läpi. Ei harppomista, ei pikalukua! Muuten et saa irti sitä, mitä Linnean, Margaretan ja Eloisen elämässä tapahtuu: mitkä ovat kolmen sukupolven naisten roolit, katsannot ja näkymät toisilleen. Miten Alanin kuolema tunkee itsensä tiettäväksi kylppäriin, ulos ikkunan taakse, takaisin eteiseen ja kaikkeen siinä välissä. Mitä leskeksi jääneen Margaretan uusi mies, Erik, herättää, näissä kolmessa naisessa herättää. Linnea on vanhin, Eloise nuorin, josta äiti Margareta sanoo:

"Kaunis kuin nukke --- ". 

"---mutta Eloise tietää että nukke on sisältä ontto ja ihminen ei ole. Maahan kaivettu nukke voi säilyä vuosikymmeniä muuttumattomattona mutta ihminen alkaa pian kuhista toisenlaista elämää, hyönteisiä ja kasveja." 

Vaikka vie sivujaan enemmän aikaa, ei ole raskas. Lukijan keskittyminen palkitaan välittömästi.

"Tyttö kuljettaa häntä silkkinauhassa, äitiään toisessa, ote on pysyvä, sellaista on rakkaus, hellittämätöntä."

Herkkua ihastuttavan ilmaisun ystäville, esimerkkiä kenelle tahansa kirjoittavalle. Kun jokainen sana merkitsee. Kun kokonaisuudesta piirtyy jotain koskettavaa. Kaunis, tiheä ja viisas teos naisen elämän eri vaiheista.

"Ehkä Erik on aivan viaton. Ehkä hän ihan turhaan kuvittelee miten Erik. Erikin ei tarvitse kuin astua ovesta ulos niin Margareta menettää hänet --- "

Ja jottei syntyisi vääriä odotuksia: ei ole hauska eikä viihteellinen, on suruisa. Erik:

"Siinä hän seisoo ja toivoo Margaretan nauravan, Eloisan metelöivän niin kuin lapset metelöivät." 

En halua lopettaa tätä miehen kommenttiin, koska tarina on naisten. Joten: "Hetken mielijohteesta hän ujuttautuu päiväpeiton alle. Peitto on raskas, se myötäilee hänen vartalonsa ja kasvojensa muotoa. Hän makaa päiväpeiton alla liikkumatta ja tuijottaa eteensä sen virkatuista rakosista." 

Kenelle: Suomen kielen ystäville, naissukupolvikokemuksista kiinnostuneille, leskille ja isättömäksi jääneille, nuorille ja vanheneville.

Muualla: Romaani kertoo rakkaudesta, siihen liittyvästä ikävästä ja surusta, sanoo Tuijata. Hyvin vaikuttava runollinen romaani, hengeltään noir, sanoo Kirja vieköön -Riitta.

Sanna Karlström: Multaa sataa, Margareta. Otava 2017. Kansi: Tuuli Juusela.