Kännö käyttää romaaneissaan tietämystään taiteesta, historiasta ja niiden tekijöistä fiktiohenkilöidensä elämässä, mikä tuntuu kihelmöivältä, jopa sivistävältä. Mutta lukukokemus ei ole kuivan opettavainen, vaan vahva, tunnelmaansa kaappaava mielikuvituksen ja kirjoittamisen taidonnäyte, joka sisältää hurjia käänteitä, toden ja "houreen" vaihtelua, äklöttävyyksiä, mielenterveysongelmia ja pakkomielteitä, mutta myös toisen maailmansodan jälkeistä toiveikkaan kuohuvaa henkeä ja intohimoa, älyllisiä pyrkimyksiä, nautintoa, Kännön pisteliäitä huumorin väläyksiä. Tosin kirjan yleistunnelma, tai pitäisikö teeman mukaisesti puhua katseesta, on hyvin synkänpuoleinen.
Päähenkilö on pariisilainen Lucien Demeny, jonka elämää seuraamme sodan jälkeisestä lapsuudesta loppuun saakka. Ura on kirjallinen, et ehkä ylläty. Juoneen liittyy myös Lucienin poikana divarista pihistämä maaginen Enkelten kirja. Kirjailijuuden tuska ja epävarmuudet tulevat kivuliaina esiin, samoin Lucienin naissuhteet, joista tärkein on Joaniksi kutsuttu Jeanne Lamour.
Joan on kirjan toinen näkökulmakertoja omine monimutkaisine taustoineen. Hän oli näyttelijä ja taiteilija Alberto Giacomettin malli, johon Lucien rakastuu nähtyään naisen näyttämöllä. Joan:
"Alberto Giacometti sytyttää savukkeen ja sanoo, että ihmisen ja kuoleman välissä on katse ja että koska minä hänen katseensa kohde, minä erotan hänet kuolemasta."
Taiteet ovat arvossaan, filosofit ja ajan ajattelun ikonit Jean-Paul Sartre ja Simone Beauvoir aikansa julkkiksia ja Lucienin ystäviä. Vanhoja käsityksiä kaadetaan, kaikki tuntui mahdolliselta! Myös kirjallisuus puhuttaa. Ote Sartren sanomalehtikirjoituksesta Lucienia tukeakseen:
"Miksi kukaan kiinnostuisi vaarattomasta kirjasta? Miksi kukaan haluaisi kirjoittaa sellaista? Kirjan on osattava yllättää, sen on tultava takaviistosta, sen on hyökättävä päin näköä, ja ennen kaikkea sen on kyettavä vaikuttamaan. Muutenhan olet uhrannut kallista aikaasi turhaan."
Valehtelin äsken (älkää luottako kertojiin, etenkään Lucieniin). Joan saattoi olla Lucienin tärkein naisystävä, mutta vielä enemmän mieheen vaikutti hänet lapsena hylännyt äiti, Caroline. Jota Lucien tuntuu etsivän koko elämänsä. Äidin hylkäys jätti poikaan jäljet, joita hän kirjoittajana raatelee lisää, menestyksellä. Hänen romaaninsa Mustat lammet nousee sensaatioksi, seuraava teos voittaa Concourt-palkinnon.
"Mustat lammet oli menestys kaikilta muilta osin, paitsi että se vei kirjoittajansa sairaalaan."
Kiintoisa yksityiskohta on, että Caroline Tamagno -niminen nainen oli todellinen historian henkilö, Giacomettin malli ja rakastaja. Romaani kertoo kuviosta omalla yllättävällä tavallaan.
Kännön kirjoja ei kannata lukea pikku pätkissä eikä ohimennen. Niiden maailmaan pääseminen kestää hetken, ainakin minulla, ja nimien kanssa on oltava tarkkana, mutta sitten se onkin menoa. Ja tekisi mieli välittömästi lukea kirja uudestaan, runsaudesta jää aina pureskeltavaa.
Lucien huomaa kirjallisuuspalkintojen tien olevan ontto. On luotava aina edellistä parempi teos, saavutettava enemmän, huolestuttava kyvyistään ja kiitoksen riittävyydestä. Kirjan julkaisu on vain yksi etappi matkalla kohti seuraavaa. "Menestys ei tuntunut miltään, ainostaan pettymykset tuntuivat..." Palkinnot eivät tietenkään ole syy olla kirjailija. Mutta Kännön puuttuminen Finlandia-voittajista on ihmetyttänyt minua, ehdolla hän sentään on ollut parikin kertaa. Toivottavasti tänäkin vuonna. Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkaistaan 5.11. ja kaikkien kategorioiden voittajat 26.11.2026.
Heikki Kännö: Silmät. WSOY 2026. Päällys Ville Laihonen.
Muuta Heikki Kännöltä tässä blogissa.
* Tästä tuli mieleen kirjamessujen keskustelu otsikolla "Miten tulla paremmaksi lukijaksi", jossa Anu Silfverberg, Pekka Torvinen ja Riie Heikkilä antoivat vinkkejä. Keskeisintä on lukea mahdollisimman paljon. Jos kaikkea ei ymmärrä, se ei haittaa, pistelee menemään vain. Kuten lavalla sanottiin, kuntosalilla aloittaessasikaan et heti kuvittele nostavasi viittäkymmentä kiloa penkistä, vaan kehityt pikkuhiljaa. Tällä tekniikalla olen itsekin Kännöön tutustunut. Tekniikka sopii kokemukseni mukaan myös vieraskielisten kirjojen lukemiseen. Long Playn järjestämän keskustelun vinkit löytyvät heidän verkkosivuiltaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti