Hyvää äitienpäivää! Ihana aikatauluttamaton viikonloppu kutsuu lököilemaan, ei edes kirjoittamaan, mikä yleensä on rentoutustapani. Nyt en mieti kirjaarvioita, vaan vastaan Paulan kysymyksiin.- Paras kirja viidestä viimeksi lukemastasi?
- Unohtumattomin lukupaikkasi?
- Oletko suunnitelmallinen lukija, vai tällainen luovasti luoviva, kuten minä, jolle ei lukulistat paljon merkitse?
- Harrastatko kirjoittamista? Jos harrastat, kerro vähän, mitä harrastukseesi kuuluu ja onko sinulla sen suhteen joitakin tavoitteita?
- Nimeä joku vaikuttava julkisuuden ihminen, jolta olet saanut esimerkkiä hyvässä tai pahassa elämääsi?
- Mitä ruoka sinulle merkitsee?
- Lempireseptisi?
- Maisema, jossa silmäsi lepää?
- Jos voisit palata ajassa taaksepäin, mihin elämäsi vaiheeseen menisit ja miksi?
- Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ÄITI?
- Mikä on blogisi perimmäinen merkitys sinulle?
1. Helppo: ilman muuta Sinuhe. En selittele.
2. Itse luen sohvalla ja kulkuneuvoissa, mutta unohtumaton toisen lukupaikka oli Stockkan Hullut Päivät, jossa kaveri luki vaatetangon alla istuskellen puolisoaan sovituskopista odotellen hurjassa ryysiksessä. Siinä vasta kirjaomistautunutta zeniläisyyttä.
3. Lukulistat ja haasteet ovat niin yes! Mutta kuka niitä muistaa noudattaa, kun näkee kirjastossa tai kaupassa jotain kiinnostavaa? Huomaan usein seuraavani jotain alitajuista listaa, kun sama teema toistuu peräkkäisissä kirjoissa, tahattomasti. Joten seuraan omia omituisia ajatuksenjuoksujani enemmän kuin kirjattuja listoja. Haluaisin uskoa myös niin, ettei yksikään kirja tule vastaan ilman syytä.
4. Erittäin mielelläni harrastaisin, mutta aika- ja voimapula vaivaa. Kirjabloggareiden Sanaorvot-ryhmässä olen mukana. Satunnaisesti muualla. Tavoitteeni on saada kirjoittaa enemmän, saada raivattua sille aikaa ja energiaa, koska koen sen antoisaksi. Työkseni kirjoitan juttuja henkilöstö- ja asiakaslehtiin. Se ei ole pääasiallinen työni, vaan extra, johon haluan itse osallistua. Kirjoitan paljon töissä tekstejä myös verkkoon, lehtiin, esitteisiin jne.
5. En keksi nyt äkkiä yksittäistä nimeä - ihailen tosi monia, alansa ammattilaisia, kaikkia paneutuvia, innostuneita ihmisiä. Etenkin ihailen kädentaitoja ja matemaattisia ihmisiä, koska nämä taidot minulta puuttuvat. Ja entä taiteilijat!
6. Ruoka on iän myötä yhä tärkeämpi nautinto. Eines ei putoa enää, ruuan alkuperä ja sisältö tulee tarkemmin huomioitua. En ole kiinnostunut ruuanlaitosta normiruokaa enemmän. Olen kärsimätön enkä jaksa pipertää. Enkä tykkää kaupassa käymisestä. Laitan kyllä kotiruokaa, osaan perusjutut ja ruokin ihmisiä mielelläni, mutta ihan parasta on mennä jonnekin syömään hyvin. Kun joku muu hoitaa pipertämiset ja valmistelut. Arvostan suuresti kokkitaitoja ja paneutumista tähänkin asiaan.
7. Mangoinen kanasalaatti on suosittu, samoin paistettu lohi tai perunasalaatti uusista perunoista. Kuten sanottu, perusruoka toimii meillä.:-)
8. Oi, mökkimaisemamme. Ihana järvi, joka on aina erivärinen kuin silkihuivi. Lempinäkymäni on erivärisin sinisin ja harmain hohtava järvenselkä, jossa kuikat uiskentelevat ja jonka takana siintää metsä. Järvessä ui joku lihaksikas miehenkönsikäs... Kas vain, sehän on oma mieheni!
9. En todellakaan halua palata taaksepäin, haluan elää nyt tai eteenpäin. No, jos pitäisi valita, siirtyisin lukioon, koska kaikki vaihtoehdot olivat vielä edessä. Opiskelut, miehet, asuinpaikat...
10. Perinteiset - äiti holhoaa liikaa ja varmaan myös rakastaa samoin, mikä käy joskus hermoille :-) Itse olen äitipuoli, mutta voin kertoa, että ihan samoin lasta rakastaa kuin itse synnytettyä, kun sen tuntee pienestä asti. Synnytys ei ole äitiyden merkki. Jos olisin nuorempi, adoptoisin, kun nyt tiedän tämän ja sen, kuinka paljon maailmassa on kodittomia lapsia.
11. Hurja ja hyvä kysymys. Mistä minä sen voisin tietää? Varmaan se jotenkin vastaa sanomisen tarpeeseeni, koska kirjoista herää paljon ajatuksia, joita en jutellen voi jakaa. Olen huono puhuja enkä tunne samanlaisia kirjahulluja kuin blogimaailmassa. Blogi tekee minut näkyväksi siellä. Ja saan kirjoittaa, mitä myös rakastan. On mahtava tunne saada ilmaistua ajatuksensa kirjoittamalla - ja blogissa saa siihen myös vastakaikua, mikä on häkellyttävän hienoa.
11 kysymykseen on vastattu paljon enkä keksi parempia kysymyksiä, joten suositan lukemaan juttuja muista kirjablogeista, kuten Hannan, Liisan, Erjan tai Taikan. Omia entisiä vastauksia täällä ja täällä ja varmaan muuallakin. Blogeja seuraamalla niitä löytyy.
Aurinkoista kirjallista kevättä ja kesän alkua sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti