Tuomas Kyrö osoittaa olevansa enemmän kuin yhden tyylin mies. Nyt hän on kirjoittaja ja ajattelija, jolla on laajaa näkemystä ja sanottavaa monesta asiasta. Huumoriotteella, mutta ei väkisin vitsiä vääntämällä, vaan mukavalla, empaattisella tavalla.
Juoni lienee jo kaikille tuttu: romanialainen Vatanescu ajautuu Suomeen kerjäämään, mutta pakenee ihmiskauppias-velkojaansa ja löytää ystäväkseen jäniksen. Tämän kanssa hän kiertää maata ja yrittää hankkia rahaa pojalleen lupaamiinsa nappulakenkiin. Seikkailuissa on yhteyksiä Paasilinnaan kuulemma paljon.
Suomalaisen yhteiskunnan vaikeat asiat, laiton maahanmuutto, ihmiskauppa, sisäänpäin lämpiävyys ja jopa perussuomalaiset käsitellään kiltin Vatanescun seikkailujen kautta. ”Te olette umpihulluja, mutta hallitsette vesieristämisen.”
Myös hyvät puolet: löytyy ystävällisiä ihmisiä, joilta Vatanescu saa apua. Eikä hänen anneta hukuttautua, vaikka halua olisi. Kirjan pahin roisto, se ihmiskauppias, ei tietenkään ole suomalainen. Mutta hän oppii Suomessa paljon. Kirja on aikamoinen suomalaisuuden ylistys, itse asiassa.
Mielensäpahoittajan jälkeen astetta vakavampi, hyvällä tavalla. Seikkailun takana on sanottavaa, ja vaikka tapahtumat ovat huimia, ei kohellus jää pääasiaksi. Huolella rakennettu monen tason kirja, jolta en odottanut niin paljon kuin se antoi. Näyttöjä on jo riittävästi: Kyrö on kirkkaasti yksi kärkikirjailijoitamme.
Arvioita löytyy monelta, kuten Jenniltä Lilystä ja Jorilta.
Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis. Siltala 2011.
Suomalaisuuden ylistys, joo, se on totta. Ja ihanan lämpimästi Kyrö kirjoittaa kaikenmaailman eksentrikoista, suomalaistyypillisistä persoonista kuten Pykströmin Harri vaimoineen, Jontusta seureineen, Sannasta ja muista.
VastaaPoistaPidin Kyrön versiosta huimasti enemmän kuin alkuperäisestä, jonka tulin lukeneeksi tämän innoittamana. Vaikka hauskasti Kyrö "omii" Paasilinnan tuumailevaa tyyliä ja huumorihersyttelyä, idolihan se selvästi on.
VastaaPoista