sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Blogistanian parhaat -ehdokkaani




Blogistania valitsee vuoden parhaat kirjat kirjabloggareiden äänestyksellä.

Vuoden 2017 parhaiden kirjojen valinnassa osallistun kolmeen sarjaan, kolmella kirjalla kussakin. Paras saa 3 pistettä, seuraava kaksi ja kolmas yhden. Sarjat ovat:

Blogistanian Finlandia (kotimaiset kirjat), äänestysblogi Hurja Hassu Lukija
Blogistanian Globalia (käännöskirjat), äänestysblogi Oksan hyllyltä 
Blogistanian Tieto (tietokirjat), äänestysblogi Hannan kirjokansi

Lisäksi valitaan Blogistanian Kuopus, parhaat lasten ja nuorten kirjat, äänestysblogi Yöpöydän kirjat, jonka tiedotteesta näet lisää tietoa kaikista palkintosarjoista. En osallistu  Kuopus-sarjaan, koska olen lukenut lanu-kirjoja niin vähän ja vielä vähemmän ehtinyt niistä blogata.

Ehdokkaani Blogistanian Finlandia -kilpailussa 2017 ovat


2 pistettä: Juha Hurme, Niemi

Kirjavuosi 2017 oli kotimaisessa kirjallisuudessa antoisa. Kertooko tarjonnasta vai lukijan mausta se, että valintani keskittyvät historialliseen fiktion ja faktan yhdistämiseen: uppoaa näköjään minuun kuin veitsi voihin. Valitsin - kuten aina - ne, jotka eniten kiihdyttivät, vaikuttivat ja koskettivat, analysoimatta tarkemmin kirjan "hyvyyttä".

Jos valintoja saisi tehdä vaikka kymmenen, takuuvarmasti listalla olisivat myös Katja Kallion Yön kantaja ja Pauliina Lindholmin Komendantti, jotka nekin edustavat tuota historian ja fiktion upeaa yhdistämistä. Ajanmukaisista mukaan nousisivat Miki Liukkosen O, Sanna Karlströmin Multaa sataa, Margareta ja Erika Vikin Hän sanoi nimekseen Aleia: olin niin ilahtunut, kun löysin fantasiakirjan, joka puree myös minuun. Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa on myös vaikuttava, Laura Lehtolan Takapenkki vuoden raikkaita valopilkkuja. 

Ehdokkaani Blogistanian Globalia -kilpailussa 2017 ovat



Valinta oli naurettavan helppo kahden ensimmäisen osalta. Elämää suurempia kirjoja! Kolmas tuotti päänkivistystä: olisin mielelläni laittanut tähän Elena Ferranten, mutta 2017 lukemani Hylkäämisen päivät on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran jo 2004, enkä ole ehtinyt blogata hänen uudemmistaan - ja äänestää saa vain blogattuja. 

Ikisuosikkini Pierre Lemaitre tuotti Silmukan ja toinen kova nimi, Ian McEwan, Pähkinänkuoren, jotka molemmat voisivat olla listalla. Samoin innostuin norjalaisista, kuten Geir Gulliksen tai Tore Renberg. Koska en osaa päättää, vedän historialliseen tässäkin ja nostan John Williamsin: kirja jäi ensilukemalta kesken liian hankalana, mutta onneksi yritin uudestaan. Kaikki mainitut voisivat yhtä hyvin olla kolmannella sijalla parhaimmissa lukemissani viime vuonna, ja muutama muu lisäksi.

Ehdokkaani Blogistanian Tieto -kilpailussa 2017 ovat


3 pistettä: Ilari Aalto, Matka muinaiseen Suomeen
2 pistettä: Jouni Ranta ja Marko Erola: Vilpitön mieli
1 piste: Merete Mazzarella: Elämän tarkoitus

Huiman tärisyttäviin tietokirjoihin en edellisten vuosien tapaan tänä vuonna törmännyt. Kiinnostaviin kyllä! Ilari Aallon ja Elisa Helkalan kirja on hieno, mutta heidän aiempansa, Matkaopas keskiajan Suomeen, on parempi. Samoin Merete Mazzarellan kirjoja on aina nautinto lukea, mutta tämä ei ole kirjailijan parhaita. Kakkoseksi nostamani taideväärennöksistä kertova kirja sohaisi asiaa, jota ei aiemmin ole juuri sohaistu. Kyseessä on niin iso ilmiö, että moni taho haluaa niistä vaiettavan, uskon - jos pienikään osa kirjan jutuista pitää paikkansa. Hyvää taustatietoa taiteen ystäville.

Jäädään jännittämään äänestyksen tuloksia. Voittajat julkistetaan 5.2. klo 10 emäntäblogeissa.

Logot: Marja-Leena Liipo



30 kommenttia:

  1. Olipa kiva nähdä Orhan Pamuk sinulla ykkösenä. En ole ehtinyt tuota vielä lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pamuk on mahtava. Lukulistalle ehdottomasti, Margit.

      Poista
    2. Minustakin mahtavaa, koska olen suuri Pamuk-fani! :)

      Poista
    3. Hyvä, meillähän on jo pieni fanikerho siis tässä koolla.

      Poista
  2. Kytömäki ja Kamula jäivät minulla niukasti pistesijojen ulkopuolelle, siispä kiva nähdä, että pisteitä tulee muista blogeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että hajontaa tulee tänä vuonna aika lailla, on niin monia melko tasavahvoja (erinomaisia) teoksia, mistä valita.

      Poista
  3. Monia samoja olisin voinut valita, mutta nyt menivät päämieltymykset toisiin opuksiin. Kivitasku oli minullakin kärkikahinoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieltymyksellä on mentävä, kun absoluuttisesti "parhaita" on mahdoton nimetä. Hyvä, että mieltymyksiä on moneen suuntaan ja mahdollisimman moni kirja saa näkyvyyttä!

      Poista
  4. Kivitasku <3

    Pieni elämä on kyllä myös paikkansa ansainnut. Kirja, jota inhotti lukea mutta joka samalla koukutti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kytömäki osaa kiehtoa niin vastustamattomasti - ja vetää tarinat tähän aikaan ja historiaan yhtä aikaa, ehkä tulevaankin. Pieni elämä on "paha", mutta äärettömän tehokas ja taitavasti tehty.

      Poista
  5. Kivitasku oli kyllä aika huikea, mutta kuten sanoit, upeita kotimaisia oli taas niin paljon etteivät kaikki yllä kolmikkoon asti. Ikimetsien sydänmailla ei ihan ollut minun makuuni, mutta Niemen lukemista odotan kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vain, että monet saavat pisteitä ja mainintoja. Kun aloin listata "mainittavia", totesin, että voisin listata koko viime vuoden bloggaukset saman tien... Kamula vetosi minuun ehkä kotiseutusyistä, mutta nekin ovat hyviä syitä. Niemeä on vaikea parhaiden listalta unohtaa!

      Poista
  6. Ihanaa, että Kivitasku sai sinulta täydet pisteet! Minä annoin sille lopulta kolmossijan. Nuo Pamuk ja Yanagihara pitäisi vihdoin lukea, ostin ne jo viime keväänä, mutta niin vain ovat edelleen avaamattomina hyllyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tristania ja Everstinna olisivat nekin voineet hyvin olla listallani, etenkin Tristaniaa mietin pitkään! Meni melkein nopanheitoksi lopulta... Mutta nämä valitsin ihan henkilökohtaisen koskettavuuden ansiosta. Ja juu, Pamuk ja Yanagihara, lukulistalle vain, Nanna!

      Poista
  7. Kivitasku ja Ikimetsien sydänmailla! <3
    Odotan jo kieli pitkällä Kamulan sarjan toista osaa.

    Yanagiaharan Pienen elämän ostin jo ennakkoon, mutta en ole vieläkään ehtinyt lukea sitä lukunäytettä pidemmälle. Ihan hirveää, kun ei ehdi lukea kuin pienen osan kaikesta siitä mitä haluaisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä, Kamulan kanssa! Siis kieli pitkällä... Osia on luvattu kuusi, mutta kirjailja kertoi äskettäin, ettei määrä ole kiveen hakattu - riippuu, miten asioita jaottelee/paketoi, voi tulla viisi tai seitsemän... Jännittävää! Pieni elämä on hengästyttävä, sitä ei voi lukea "putkeen", vaan on huilattava välillä, sen verran rankkaa tarinaa. Mutta vaikuttavaa! Kirjapino on järkyn korkea mulla nytkin, vaikka keväällä pitäisi olla vähemmän uusia... Tarvitsisin myös päivän viikossa lisää ihan lukuhommia varten :-)

      Poista
  8. Tiedon äänet poimittu mukaan laskuihin. Kiitos äänestämisestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna kun järkkäilet! Tsemppiä ääntenlaskuun (se oli mulla hankalinta emännöinnissä, kun numerot ovat mulle vaikeita, onneksi sain apuja etenkin Hyönteisdokumentilta)!

      Poista
  9. Vastaukset
    1. No kappas - mutta kuten sanottu, tosi hyvä, että monet saavat pisteitä! Lahtareita en pystynyt lukemaan, kun kaikki se verisyys alkoi tökkiä... Yritän katsoa tarinan näytelmänä, en yhtään epäile sen laatua.

      Poista
  10. Ei meilläkään ollut yhtään samaa, mutta olen lukenut ja blogannut Pienen elämän, Ikimetsien sydänmailla ja Kivitasku teokset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon samoja luetuissamme on, Mai, osin mietteissäkin niistä.

      Poista
  11. Ihanaa, että Kivitasku sai sinulta pisteitä. Kolmen parhaan joukkoon oli hyvistä kirjoista niin suuri tunku, että se ei minulla siihen mahtunut.

    Pieni elämä on saanut niin paljon pisteitä, että sen täytyy olla hyvä.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kirjabloggaajat eivät voi olla väärässä ;)

      Poista
  12. Minäkin nostin Kivitaskun kotimaisten kärkeen. Pienen elämän taas asetin minäkin omassa sarjassaan kakkoseksi.

    VastaaPoista
  13. Miten meillä ei ole yhtään samoja:)

    Minulla oli Lemaitren Silmukka ja Katja Kallion Yön kantaja pitää lukea...kirjan nimi jo on kuin runoa.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siten, että oli niin paljon hyviä ja valinnanvaraa! Joskus kaikilla pyörivät kärjessä samat, tänä vuonna virkistävästi ei niin ole! Arvasin, että sulla on Silmukka :)

      Poista
  14. Sun kaikki kirjat on sellasia, joista en ole lukenut ainuttakaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoa pitää olla! Listat ovat lukijansa näköisiä, selvästi. Ehkä otan ensi vuonna Finlandia-raadin esimerkistä linjan, että en valitse yhtään historiaan viittavaa, vaan jotain ihan muuta :-)

      Poista